Don't carry the world upon your shoulders

Noniin, maailmaa suurempien kysymysten äärellä:  
Voiko ihminen muuttua?

Mitäs mieltä ootte? Leffoissa ja kirjoissa ja kaikkialla sanotaan, että voin muuttua, haluun muuttua ja niin ees päin. Onko se ihan kusetusta, vai onks sellanen oikeesti mahdollista?

Ite uskon niin, että voi muuttaa käytöstä, tapoja ja asennetta, mut ei ihminen loppujen lopuks muutu yhtään mikskään toiseks ku mitä se on. Se oma temperamentti, luonne ja olemus säilyy. Vaikka sitä kuinka vannois et nyt loppu, niin mihinkäs kärpässieni pilkuistaan pääsis. Ei yhtään mihinkään.

Ihan omasta ittestäni oon huomannu että mä en ainakaan muutu. Se on tyhmää, koska ois paljo asioita mitä voisin muuttaa itessäni mutku ei siihen vaan pysty. Tokihan karkkilakkoa sun muita ulkosia seikkoja pystyy muuttamaan kunhan löytyy itsekuria, mut mites ne vähä tärkeemmät asiat? Onnistuisko teiltä yhtäkkiä olla vihaamatta jotakin mitä ootte vihannu pitkään, tai olla kiintymättä johonkin jos ootte kiintyny jo? Tokihan sitten sitä asennetta. Sitähän voi muuttaa, jos vaan tahtoo.

Niin, älä kenenkään takia.

Yks asia mitä ajattelin tässä eräs päivä. Mulla on ollu törkee määrä tosi hyviä kavereita, joiden kanssa oon ollu paljon. Mut nyt ku pysähdyin miettimään, nii missä ne kaikki nyt on? Sitähän mä just tässä, että onks mulla semmonen ominaisuus mitä en pysty muuttamaan, eli löydän hyviä kavereita ja oon niitten kans hetken ja sit ne vaan lähtee pois. Vai jätänkö mä ottamatta yhteyttä? Vai mitä siitä sitte tapahtuu? Onks se vaan sellanen juttu, et se on hyväksyttävä? Onhan noita, oon jutellu vanhojen kavereiden kanssa mut mut mut. Ei se oikeestaan oo ollu sama ku sillon.

Tarkottaako se sitä, että ne on muuttunu ja ite junnaan paikoillani vai mitääää?! Vai pitäiskö sitä sit vaan juosta pää kolmantena jalkana ottamassa yhteyttä niihin :D okei, ei ehkä. (Syytän tota pakkasherraakin kyllä tosta ilmasta, sillä ei tee mieli lähteekkä mihinkään ku -29'C.. Vai onko se vaan saamattomuutta?) No, mutta näin on näreet, nothing lasts forever.
Onko nyt asiat loppujen lopuks kovinkaan erilaisesti ku vaikka tasan vuosi sitten. Tai tasan kolme vuotta sitten? Ehkä, ehkä ei.

 Nyt, heihei ♥