19. joulukuuta

heh. Maanantaina on jouluaatto, enkä oo oikeesti päässy siihen TRUUUE joulufiilikseen vieläkään. Tänään tuli siivottua sun muuta, mut nah. lahjat paketoitu, kyllä. Stressaan sitä ku yhteen paikkaan on niin paljon viemistä. ehkä vien ne osissa...

Näin myös jännää unta, vein erikoisen paketin eräälle, oli kyl hieno :D vois toteuttaa! Paaitsi en edes tietäis mihin suuntaan pitäis mennä et löytäis oikeen osotteen :D

 SON OF A BITCH, pari päivää töitä ja PITKÄ loma. Just sitä mitä oon kaivannu. Eniten ehkä kirvelee se tieto että oikeesti olis jo huomisesta asti lomaa, mut hullu ku oon, niin teen ne sisään ja pidän myöhemmin vapaita.. Ehkä ihan jees.

Eilisen urakointi päättyi, kaikki paketissa...

Paitsi iskän lahja. heh, no, on tässä vielä aikaa. TULKAA HUOMENNA PELASTAMAAN MUN TYÖPÄIVÄ, PLIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIS. Kiitos! c: damn, vois tehä jopa epätoivosen puhelunki. Jos uskaltaa.
Eipä mulla tässä varmaankaan mitään ihmeellistä taida olla, yritän. LUPAAN. Ens vuoden puolella tulee viimestään enemmän pohtivia päivityksiä. Jos saan aikaseks. Kyllä tämän verran: Minkä ihmeen takia ajan pitää olla niin kenkkaloivaa? Ensin se menee tosi hitaasti niinku:


1. Pienenä: 
- Joulunodotus oli yhtä tuskaa, ku päivät meni niin hitaasti. Eikä ikinä ollu mitään tekemistä, pyöri vaan tylsyydestä ympyrää ja juoksenteli pihalla. (Ah tota auvosta aikaa, ikävöin..)


2. Nuorena:
- NYT kiire kiire, hopppu, onko kaikki lahjat, hei töitä, koulua, kavereita pitäs nähä, järjestää aikaa kaikelle. Kalenteri pursuamispisteessä ja pää lahoo ajatuksien ja ajan puutteesta.. (en kaipaa, mut pakko se on, tämmöstä.)


3. Vanhempana: 
- En tiedä. Luultavasti samaa KIIRETTÄ. 

Kai, tämä tästä. Haluun vaan ne huolettomat päivät takas, joissa ei ollu sidottu mihinkään aikatauluun, tai ylipäätänsä mihinkään aikaan tai muuhun. Hetken aikaa haluun viel juoskennella jossakin ihan...en ees tiedä missä, mut jossain. /kaipuuuu.

no, kyllä tää tästä. NYT SIIS asiaan, tehräämpäs joku hieno: LUUKKU 19

rebe kiittää ja kuittaa. ps. LUNTA