Vieläpä ois huonetta säädettävänä, jouduin adoptoimaan mun vanhan tietokoneen vieläkin, kyrsii koska se on täynnä kaikkee shaibaa ja se pitäis tyhjentää ennenku sen voi viedä mihinkään/myydä :D kauheesti innosta et joku randomtyyppi saa mun kaikki kuvat!
Tää viikko ollukkin aika tapahtumarikas: kokkista, autokouluu, siivoomista, kouluhäröilyä, viikonloppuna yökyläilyä ja jopa lintseilyä. Ei ainakaan aika käy pitkäks.
Toisaalta nykyään tuntuu siltä ettei ikinä käy aika pitkäks. "Pitäis tehä sitä." "Pitäis tehä tätä." "Pitäis tehä tota." Ja yleensä ne kaikki on niin kauheen velvollisuuksia tai sellasia että joku muu olettaa multa niitä. Pöh. Miksei voi olla vielä lapsi ja olla huoleton?
Toisaalta oon keksiny ihan uuden selviytymistavan näistä kaikista epämiellyttävistä tapahtumista ja esimerkiksi jos joku vaatii paljon aikaa ja keskittymistä, niin suuntaan ajatukseni siihen aikaan, millon kyseinen tapahtuma on jo ohitse. Se toimii, mutta rupesin tänään miettimään sen hintaa. Yleensä sanotaan että "Elä hetkessä" "Päivä kerrallaan" ja niin eespäin. Mitä jos nyt hyppäilenkin mun mielessä tiettyjä ajanjaksoja yli ja ootan että tietyt tapahtumat on ohi? Meneeks multa sit puolet koko ajasta ihan hukkaan?
Möh emmätiiä, mietin vaan näitä syntyjä syviä kun kävelin himaan. Mietin myös sitä, että oisko maailmassa vielä joku sellanen paikka, missä ei tungeta joka ikistä reikää täyteen tekniikkaa ja koneita? Meni hermo tekniikkaan ja päristeleviin ihmisparkoihin jotka on nykyään ihan kaiken tekniikan orjia. Ihan ku joskus ennenkää ois tarvittu kaikenmaailman älypuhelimia siihen että selvitään yks päivä? Joskus sitä vaan tulee mietittyä että mitä hittoa ihmiset.. Hoitais ennemmin niitä ihmissuhteita ku hellis niitä niin rakkaita puhelimia ja älyvekotinkoneita.
Ei mulla muuta, ei millään jaksais mennä nukkumaan ku tietää että huomenna tyhmä päivä tulossa koulun osalta, mutta sitten tiedän kuinka paljon aamulla väsyttää! Terse!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti