Fire of unknown origin

KOSKA NORMAALI ON TYLSÄÄ

Jessus, ei oo taas pitkään aikaan tullu tehtyy mitää repäsevää. Joo, rutiini on kiva ja turvallinen mut BLAH. Arki: herää, töihin, hengailua himassa tai jossain muualla, nukkumaan. Viikonloput: herää joskus, hengailua himassa tai jossain, makailua tai leffankattelua, himaan, syömistä, nukkumaan.

Kui tylsää? Mihin hävis ne suunniteltut viikonloput ja ah-niin-ihanat istuskelut? Mitä ihmettä, miks mulla ei oo enää elämää. Turtuuks tähänki sitte vai? En haluu. Haluun olla välittämättä pätkääkään mistään normaalista tai mistään tyhmistä velvollisuuksista tai jotai! Kaipaan toimintaa ;__;

Ja ah kuinka useesti mietin mut en silti tee asialle yhtikäs mitään. Ja viel seki et talvi, kylmä. Hrrr. Saa ny nähä että mitähän sitä nyt sit keksis. En jaksais aina himassakaa istuu, mut just se kerta ku aattelen et lähen johki, nii sit kukaan ei oo missää. Niin perus shieeet.

Ja väsyttääki melkein koko ajan ihan sairaasti. Mut silti pitäis vaan olla pirtee ja ilonen, koska haluisin kuitenki semihyvän arvostelun siitä työssäoppimisesta..

Rupeen käyttämään tota kuvan tekstiä puolustukseks mun outoudelle!! 

Haluisin nyt vaan viikonlopun millon vois tehä jotai hienoo ja ikimuistosta. Vähä niinku aika moniki tekee. Ees joskus.

http://www.youtube.com/watch?v=Q-Z7qcrkbuQ